Omainen keuhkoahtaumatautia sairastavalle – neuvoja ja turva

---

Keuhkoahtaumatautia sairastavan läheisenä oleminen tarkoittaa usein jatkuvaa tasapainoilua – olla läsnä silloin kun tarvitaan, mutta olla ottamatta enemmän kuin on tarpeen. Tämä artikkeli on sinulle, joka elät lähellä keuhkoahtaumatautia sairastavaa ja haluat ymmärtää sairautta paremmin, tunnistaa varoitusmerkit ja tietää, mitä voit tehdä.

---

Mitä keuhkoahtaumataudin kanssa eläminen kotona tarkoittaa?

Keuhkoahtaumatauti on sairaus, joka muuttuu hitaasti mutta vaikuttaa arkeen syvästi. Sairastavalle se tarkoittaa elämän sovittamista keuhkojen mahdollisuuksiin. Omaiselle se tarkoittaa usein näiden mukautusten seuraamista – ja huolen kantamista, jota on joskus vaikea pukea sanoiksi.

Monet omaiset kuvaavat jatkuvaa valppautta: mitä tapahtuu, jos äkillinen hengenahdistus iskee, kun kukaan ei ole kotona? Mitä tehdään, jos pahenemisvaihe tulee keskellä yötä? Tuo huoli on aiheellinen, mutta sen ei tarvitse olla lamaannuttavaa. Tieto ja valmistautuminen tekevät suuren eron [1].

Merkkejä siitä, että sairaus pahenee

Yksi tärkeimmistä asioista, joita voit oppia omaisena, on eksaserbaation – akuutin pahenemisvaiheen – tunnistaminen. Se ei aina ole dramaattista alussa, mikä tekee odottamisesta helppoa liian pitkään.

Yleisiä pahenemisvaiheen varhaisia merkkejä:

• Lisääntynyt hengenahdistus verrattuna siihen, mikä on henkilölle normaalia
• Enemmän yskää kuin tavallisesti tai värimuuttunut lima (keltainen tai vihreä)
• Lisääntynyt väsymys ja heikompi jaksaminen kuin normaalipäivänä
• Kuume tai vilunväristykset – merkkejä infektiosta

Jokainen eksaserbaatio vahingoittaa keuhkoja hieman lisää ja lisää tulevien pahenemisvaiheiden riskiä. Varhainen toiminta – yhteydenotto terveydenhuoltoon nopeasti – on siksi tärkeää, ei ylisuojellakseen vaan vahingon rajoittamiseksi [2].

Mitä tehdään äkillisen hengenahdistuksen aikana?

Äkillinen hengenahdistuskohtaus voi olla pelottava sekä kokijalle että läheisille. Valmistautuminen auttaa:

• Pysy rauhallisena – paniikki tarttuu ja pahentaa hengenahdistusta entisestään
• Auta henkilö mukavaan istuma-asentoon – hieman eteenpäin nojautuneena kädet polvilla tai pöydällä (tripodposisio) helpottaa hengittämistä
• Varmista, että inhalaattori on saatavilla – nopeavaikutteinen keuhkoputkia avaava lääke (usein sininen inhalaattori) tulee ottaa hoitosuunnitelman mukaisesti
• Soita 112 jos henkilö ei reagoi lääkkeeseen, jos huulet tai kynnet sinistyvät tai jos hengenahdistus on äärimmäinen [2, 3]

Jos keuhkoahtaumatautia sairastavalla on lääkärin kirjallinen hoitosuunnitelma – mitä suositellaan – on viisasta, että sinäkin omaisena tunnet sen sisällön. Pyydä käymään se yhdessä läpi seuraavalla lääkärikäynnillä.

Ahdistus ja huoli – ei vain sairastuneella

Ahdistus on yleistä keuhkoahtaumataudissa, eikä se koske vain sairastunutta. Vaikean keuhkoahtaumataudin potilaiden omaiset kuvaavat usein jatkuvaa taustatressiä – pelkoa jättää henkilö yksin, pelkoa hätäpuhelun menettämisestä tai tietämättömyyttä siitä, mitä tapahtuu, kun ei ole paikalla.

Tuo stressi on todellinen ja se tulee ottaa vakavasti. Tutkimukset osoittavat, että vakavasti sairaiden omaiset kantavat usein raskaampaa psyykkistä taakkaa kuin he myöntävät itselleen [1]. On tärkeää:

• Puhua lääkärille tai psykologille, jos tuntee itsensä uupuneeksi
• Hyödyntää kunnan lakisääteisesti tarjoamaa omaishoitajan tukea
• Hyväksyä apu – se ei ole petos rakasta ihmistä kohtaan

Suomessa voit ottaa yhteyttä Omaishoitajaliittoon tuen ja neuvon saamiseksi: www.omaishoitajat.fi [4].

Miten luoda turvallisuutta kotiin?

Muutamat käytännön toimenpiteet tekevät suuren eron kodin turvallisuuden – ja yhteisen turvallisuudentunteen – kannalta:

• Käykää koti läpi yhdessä toimintaterapeutin kanssa – maksuton kotikäynti tilataan terveyskeskuksen tai kunnan kautta
• Poista kompastumisvaaratekijät kuten löysät matot ja johdot käytäviltä ja kylpyhuoneesta
• Asenna käsijohteet wc:n viereen ja suihkuun
• Pidä hätänumero näkyvällä ja helposti saatavilla – ei vain yhdessä huoneessa
• Suunnittele hätätilanteet – tiedätkö, kehen soitat, ja tietääkö keuhkoahtaumatautia sairastava, miten nopeasti tavoittaa sinut?

Yksi vaikeimmista kysymyksistä omaisille on: mitä tapahtuu, jos jotain sattuu, kun en ole kotona? Siihen ei ole täydellistä vastausta, mutta automaattisella kaatumistunnistuksella varustettu turvahälytin voi vähentää huolta huomattavasti.

Tukea on saatavilla – ei tarvitse selviytyä yksin

Tukea on saatavilla enemmän kuin monet tietävät:

• Terveyskeskuksen keuhkopoliklinikka voi antaa tietoa ja neuvoja myös omaisille
• Hengitysliitto tarjoaa tukea ja tietoa keuhkoahtaumatautipotilaille ja omaisille, www.hengitysliitto.fi [5]
• Kunnan omaishoitajan tuki – kunta on lain mukaan velvollinen tarjoamaan tukea läheistään hoitavalle. Ota yhteyttä kunnan omaishoitajan tukipalveluihin
• Kela – jos tarvitset jäädä kotiin hoitamaan vakavasti sairasta läheistä, sinulla saattaa olla oikeus omaishoidon tukeen [6]

Turvahälytin automaattisella kaatumistunnistuksella keuhkoahtaumatautia sairastaville

Keuhkoahtaumatauti lisää kaatumisriskiä väsymyksen, lihasheikkouden ja hapenpuutteen vuoksi. Sensoremilla on turvahälytin, joka on suunniteltu juuri tähän tilanteeseen: se tunnistaa kaatumiset automaattisesti ja soittaa omaisille kellon sisäänrakennetun kaiuttimen kautta kaksikanavaisella viestinnällä. Hälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus.

 

LUE LISÄÄ SENSOREMININ TURVAHÄLYTTIMESTÄ JA AUTOMAATTISESTA KAATUMISTUNNISTUKSESTA